On tilanteita, joissa kommunikaatio ei syystä tai toisesta onnistu puheen ja siihen liittyvän oheisviestinnän avulla. Puhe voidaan osittain tai kokonaan korvata erilaisin keinoin, joita kutsutaan AAC-menetelmiksi (engl. Augmentative and Alternative Communication; Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät). AAC-menetelmät jaetaan viittomiin ja eleisiin sekä kuva- ja symbolijärjestelmiin. AAC-menetelmien tarkoituksena on paitsi kommunikaation tukeminen tai korvaaminen, myös henkilön motivoituminen kommunikointiin kaikissa tilanteissa puheen tuoton ja/tai ymmärtämisen vaikeudesta huolimatta.

Kommunikaation tueksi kehitettyjä kuva- ja symbolijärjestelmiä on olemassa useita. Joskus esinekin voi toimia symbolina, esimerkiksi kenkä tarkoittaa ulkoilua. Kuvat voivat olla myös henkilön elinympäristöstä, vaikkapa kotoa tai päiväkodista otettuja valokuvia. Valokuvien ongelma on kuitenkin se, että niitä ei voida yleistää muihin paikkoihin tai tilanteisiin. Valokuva perheen autosta tarkoittaa vain kyseistä autoa, ei muita autoja. Kuva- ja symbolijärjestelmien avulla kommunikaation sisältöön voi tuoda myös uusia elementtejä, voidaan vaikkapa keskustella eri värisistä ja eri merkkisistä autoista. Kuvien avulla tapahtuva kommunikaatio ei kuitenkaan ole rajoituksetonta: mustasta fordista ei voi keskustella, jos mukana ei ole kuvaa fordista ja/tai symbolia mustalle värille.

Valmiita kuvajärjestelmiä ovat mm. Piktogrammit sekä pcs-kuvat. Piktogrammit ovat pelkistettyjä valkoisia kuvia mustalla pohjalla. Pcs-kuvat ovat nykyään piktogrammeja yleisempi käytössä oleva kuvajärjestelmä. Pcs-kuvat ovat värikkäitä, yksinkertaisia piirroskuvia valkoisella pohjalla. Lisäksi on olemassa mm. WLS-kuvia (Widgit Literacy Symbols, entiset Widgit Rebus Symbols), Makaton symbols-, Picsyms- ja Sigsymbols –nimisiä kuvia.  Yksittäistä kuvaa voidaan käyttää puheen tuottamisen tai ymmärtämisen tukena vaikkapa tilanteessa, jossa lapsi haluaa tiettyä ruokaa jääkaapista, tai äiti kysyy, haluaako lapsi tiettyä ruokaa. Kuvia voidaan yhdistää toisiinsa ja näin muodostaa lauseita. Kuvia käytetään paitsi kommunikaation apuna, myös esimerkiksi havainnollistamaan päivän tapahtumia ns. kuvitetun päiväohjelman avulla. Tilanteissa, joissa henkilön on vaikea ymmärtää tai muistaa annettuja ohjeita tai ohjata omaa toimintaansa, voidaan käyttää kuvista rakennettuja toimintatauluja. Taulusta voi tarkistaa, miten ja missä järjestyksessä asiat tehdään. Kuvajärjestelmän avulla voidaan rakentaa myös kommunikaatiokansio. Kansioon kerätään ja järjestetään kuvia eri aihepiireistä henkilön ja hänen lähiympäristönsä toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Kansiossa olevien kuvien avulla voidaan parhaimmillaan rakentaa monentyyppisiä lauseita ja kommunikoida monipuolisesti.

Bliss-symbolit ovat graafisia symboleja, jotka muodostavat visuaalisen kielen.  Bliss-symbolit eivät ole niin yksinkertaisia ja ikonisia kuin piktogrammit tai pcs-kuvat. Bliss-kielessä on omat symbolinsa myös kieliopillisille rakenteille, kuten taivutuspäätteille. Bliss-kielen omaksuminen ja käyttö vaatii melko kehittyneitä kognitiivisia taitoja, mutta toisaalta myös kehittää niitä edelleen. Bliss-kieli on tavallaan lukemista ja kirjoittamista piirrettyjen symbolien avulla.