PUHE JA KIELI

Varhainen vuorovaikutus Lapsen puheen ja kielen kehitys alkaa jo ennen syntymää. Lapsi kuulee kohtuun äidin ja ympäristön puhetta ja suuntautuu äidin äidinkielen ja ympäristön kielen äänteistöön, tottuu äidin puherytmiin ja sävelkulkuun. Lapsen synnyttyä vauvan ja vanhemman välinen vuorovaikutus luo perustaa puheen ja kielen oppimiselle. Pienikin vauva suuntautuu tuttua ääntä kohti ja suosii ihmisääntä ja kasvoja verrattuna muihin ääni- ja näköärsykkeisiin. Pieni vauva kommunikoi kokonaisvaltaisesti äänellään, kehollaan ja liikkeillään ja vähitellen vanhemmat antavat vauvan toiminnalle ja ääntelylle merkityksiä. Hyvässä vuorovaikutussuhteessa vanhempi vahvistaa tulkinnoillaan lapsen ilmaisuja ja antaa omalla puheellaan ja toiminnallaan lapselle mallia vuorovaikutuksesta ja kommunikoinnista. Puheen ja kielen kehitys Puhekielen oppimista edeltää esikielellisen kommunikaation kausi. Tämä vaihe alkaa lapsen syntymästä ja päättyy noin kahden vuoden iässä, kun lapsi alkaa käyttää sanoja kommunikaationsa päämuotona. Esikielellisen kommunikaation keinoja ovat tunneilmaisu ja katse, varhainen ääntely, kommunikatiiviset eleet ja sosiaaliset leikit sekä esineiden käyttö ja symbolinen leikki. Lapsen kommunikaation kehitys etenee pikkuhiljaa eleistä, ääntelystä ja jokeltelusta oman sisäisen kielen luomiseen, ympäristön puheen ymmärtämiseen ja omaan tuottamiseen.

Kaikki lapset ääntelevät ja jokeltelevat pieninä. Ääntelyn määrässä sen sijaan saattaa olla yksilöllisiä eroja. Tavujokeltelun vaihe (tä-tä-tä, wa-wa-wa) ajoittuu useimmiten 6-8 kk ikään. Tätä seuraa varioivan jokeltelun vaihe, jossa lapsi alkaa yhdistellä erilaisia tavuja toisiinsa. Nämä tavuyhdistelmät kuulostavat vanhempien korvissa jo toisinaan pieniltä sanoilta, vaikka lapsi ei vielä yhdistäkään niihin merkityksiä. Lapsen ensimmäisten sanojen ymmärtäminen ajoittuu useimmiten 8–10 kk ikään. Ensisanat ilmaantuvat useimmille lapsille 9kk- 1 ½ vuoden iässä. Puolitoistavuotias lapsi osaa yleensä 10–30 merkityksellistä sanaa, mutta ymmärtää enemmän sanoja kuin pystyy vielä itse tuottamaan. Tämän ikäinen lapsi ymmärtää ja osaa myös noudattaa pieniä ohjeita kuten ”Tuo pallo äidille”, ”Hae kengät eteisestä”, ”Laita lelu laatikkoon”. Kaksivuotiaalla voi olla käytössään jo yli 200 sanaa, toisaalta on myös normaalia, että kaksivuotiaalla on vasta kymmeniä sanoja. Viisivuotias lapsi hallitsee pääpiirteittäin suomen kielen kieliopin ja hänen puheensa on vieraallekin aikuiselle selkeää ja ymmärrettävää. Jos kaksivuotiaalla lapsella ei ole vielä lainkaan puhetta tai sanoja on vain muutamia tai kolmevuotiaalla lapsella ei ole lausetasoista puhetta tai lapsi ei tunnu ymmärtävän puhetta, on syytä kääntyä neuvolan tai puheterapeutin puoleen.

Kielen kehitys ja oppiminen tapahtuu vuorovaikutustilanteissa. Lapsen ja vanhemman yhteiset lukuhetket, leikit, laulut ja lorut tukevat lapsen kielellistä kehitystä.